Työlupabyrokratia ja käsittelyajat

02.09.2019

Maahanmuuttovirasto ilmoittaa työntekijän  oleskelulupahakemusten käsittelyajaksi 1-4 kuukautta. Uudenmaan TE-toimiston johtaja rehvastelee twitterissä: "Ei seiso paperit meillä, ei #työlupa #saatavuusharkinta  #työnvälitys " Peukku siitä! Mutta se paperien pyörittelykin vie oman aikansa, riippumatta kuka pyörittelee.

Käsittelyajan laskeminen alkaa siitä, kun hakija on käynyt edustustossa tai migrin palvelupisteessä tunnistautumassa ja käsittelymaksu on maksettu. Käsittelyajan laskeminen katkeaa, jos joudutaan pyytämään lisäselvityksiä tai kutsumaan haastatteluun.

Paperit pyörii jossain
Paperit pyörii jossain

Migrin palvelupisteeseen ajanvarausjono esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä 5 viikkoa, Tampereella ja Turussa 7 ja Lahdessa 9 viikkoa. Rovaniemellä 3 päivää.

Haastatteluaikaa ulkomailla Suomen edustustoon voi joutua odottamaan kuukausia. Haastatteluun kutsutaan rutiininomaisesti tiettyjen ammattialojen työntekijät, sitten jos TE-toimisto on antanut myönteisen osapäätöksen, vaikka sen vuoksi pitää matkustaa toiseen maahan.

Päälle tulee Maahanmuuttoviraston päätös ja se aika, kun asiakas saa päätöksen tiedoksi ja oleskelulupakortin käteensä, niin että voi ruveta valmistelemaan muuttoa kotimaastaan.

Siis tuo neljän kuukauden käsittelyaika on hyvin teoreettinen.

[Lisäys 19.9.2019 Migri tiedottaa: Oleskelulupakorttien toimituksessa on viivettä vuoden 2019 loppuun saakka, kortin saa noin neljän viikon kuluessa myönteisestä päätöksestä normaalin 2-3 viikon sijaan.]

Työlupabyrokratia

TE-toimisto hehkuttaa palvelumuotoiluansa, jolla pyritään saamaan saapuvat työlupahakemukset virheettömiksi, ettei tarvitse kysellä lisäselvityksiä työnantajilta. Käsittelyn venymisestä syytetään työnantajien epätarkkuutta hakemusten täyttämisessä, siksi 70% hakemuksista vaatii TE-toimiston pyytämiä lisäselvityksiä.

Vajaat 12 vuotta kyseissä putiikissa työskennelleenä ja sen jälkeen puolitoista vuotta tiskin toisella toimineena väitän, että TE-toimiston työlupayksiköiden seiniin on pinttynyt käytäntöjä, jotka eivät vastaa nykyaikaa. Työlupavirkamies on joskus aikoinaan suuressa viisaudessaan vetänyt hatustaan laintulkintoja ja luonut käytäntöjä, joita kukaan vaivaudu tarkastelemaan kriittisesti, koska on helpompi mennä "vakiintuneilla hallintokäytännöillä".

Esimerkiksi nämä hygieniapassit, salmonellatodistukset ja ajokortit sun muut liput ja laput, eikö näiden valvonta kuulu ihan joillekin muille viranomaisille kuin TE-toimistolle? Mikä merkitys on esimerkiksi puoli vuotta sitten Nepalissa hankitulla salmonellatodistuksella Suomessa? Kysyn vaan.

TE-toimisto perustelee tätä ulkomaalaislain 72§ 1. mom. 3-kohta: "työntekijän oleskelulupa myönnetään vain edellytykset täyttävälle henkilölle, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä tai hyväksyttyä terveydentilaa"

Hallituksen esityksen (HE 28/2003 vp) mukaan "Eräissä tehtävissä esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen, kaivosteollisuuden ja liikenteen alalla työntekijöille on usein säädetty erityisiä pätevyys- tai terveydentilavaatimuksia".

"TE-toimiston tulee olla selvillä tehtävistä, joihin liittyy säädettyjä terveydentila- tai pätevyysvaatimuksia. Käytännössä tämä edellyttää ajantasaisen luettelon ylläpitämistä. Tällainen luettelo on viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain nojalla julkinen."

"työ- ja elinkeinoministeriö pitää julkisesti saatavilla luettelon säädetyistä terveydentila- tai pätevyysvaatimuksista. Luettelo on tarkoituksenmukaista pitää saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla."

Mainittua luetteloa ei ole koskaan ollut eikä ole vieläkään missään muualla kuin työlupavirkailijan hatussa.

No entä verovelkatodistukset, vakuutustodistukset, kirjanpitäjän lausunnot yms.? Tätä TE-toimisto perustelee ulkomaalaislain 72 § 1. mom. 3-kohdalla: "...että työnantaja on huolehtinut ja vastaisuudessa kykenee huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana"

Edelleen lainvalmistelun (HE 28/2003 vp) mukaan "säännöstä ei sovellettaisi kaavamaisesti, vaan lähinnä silloin, kun kyse on uudesta yrityksestä tai tapauksissa, joissa työvoimatoimistolla on aikaisemman kokemuksensa perusteella syytä varmistua työnantajan kyvystä ja halusta vastata työnantajavelvoitteistaan"

Minne jäi se kuuluisa luottamusloikka?

"Edelleen olisi pohdittava, että mihin ja kuinka järeää etukäteisvalvontaa tarvitaan Suomessa toimivien yritysten potentiaalisille työntekijöille? Suomessa noudatetaan itsestään selvästi Suomen lakia ja sopimuksia ja voi kysyä, missä määrin nykyinen valvontataakka kuuluisi tavallisen jälkikäteisvalvonnan piiriin. Yrityksiä ja työntekijöitä ei pidä kiusata tarpeettomalla byrokratialla." Sanoo Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti, VTT Mauri Kotamäki Verkkouutiset.fi:lle 30.8.2019

Aiheesta myös YLE:n jutussa 30.8.2019

Jussi Ruuskanen

Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston liikenteen seuraamiseen.  Tietosuojakäytäntö ja oikeudellinen huomautus